Turussa on 46 yleistä pyöräparkkia ja niistä suosituimpia ovat Turun kaupunginkirjaston läheisyydessä olevat parkit. Katariina Salokannel toteaa, että Turussa näkee usein, että pyöräparkit ovat aivan täynnä.
04.12.2020
Turussa ilmaisen pyöräpysäköinnin rinnalla kokeillaan maksullista pysäköintiä. Kokeiluilla selvitetään, millainen pyöräparkki toimii, mitä palveluita niihin kaivataan ja ovatko ihmiset valmiita maksamaan pyörän pysäköinnistä.
Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.
Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.
Teksti ja kuvat: Eeva Lehtinen.
CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020
Turun kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulu kehittävät uusia auto- ja pyöräpysäköinnin palveluja Smart and Wise Turku -kärkihankkeeseen kuuluvassa Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hankkeessa.
– Pyöräpysäköinnin osalta tarkoituksena on tuoda ilmaisen pyöräpysäköinnin rinnalle turvallisia ja lukittavia säilytystiloja sekä perinteisten että sähköpyörien omistajille, toteaa Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Noora Salmela.
Hankkeessa luodaan edellytyksiä uusille yritysten tuottamille pysäköintipalveluille avaamalla dataa, jakamalla tietoa kehittämistarpeista ja toteuttamalla erilaisia kokeiluja.
– Kartoitamme Turun kaupungin virallisia pyöräparkkeja ja niin sanottuja epävirallisia pyöräparkkeja, jotta selviää, mihin tarvittaisiin lisää telineitä. Selvitämme myös, millaiset telineet ovat parhaimpia. Runkolukittavat koetaan yleisesti turvallisimmiksi ja ne myös vahingoittavat pyöriä vähiten, Noora Salmela kertoo.
Lähes 50 yleistä pyöräparkkia
Turun kaupungin virallisia pyöräparkkeja kartoittanut projektityöntekijä Jere Sipponen kertoo, että Turussa on 46 yleistä pyöräpysäkkiä. Pyöräpysäkit on jaettu kolmeen laatuluokkaan. Ensimmäisessä laatuluokassa ovat katetut, runkolukittavat pysäkit, joita Turusta löytyy kuusi. Toisessa luokassa ovat runkolukittavat pysäkit, joita on 29 ja kolmannessa luokassa ei runkolukittavat, eli esimerkiksi vanhemmat puomitelineet, joita Turusta löytyy 11.
Kaikki yleiset pyöräpysäkit on koottu ajantasaisesti opaskartta-palveluun, mikä löytyy sähköisenä Turun kaupungin nettisivuilta.
– Kartta kertoo pysäkin sijainnin, laatuluokan, telineen hankkimisvuoden ja pyöräpaikkojen lukumäärän. Yleinen fiilis on, etteivät ihmiset uskalla pysäköidä pyöriään, kun eivät tiedä, mihin sen voi luvallisesti jättää, Sipponen sanoo.
Uusia pyöräpysäköintipaikkoja on tulossa Turkuun muun muassa Kristiinankadulle ja Yliopistonkadulle. Osa vanhoista telineistä korvataan uusilla.
– Kartoitusten perusteella lisäämme pyöräparkkeja paikkoihin, joissa on akuutti tarve ja teemme pidemmän aikavälin suunnitelman, mihin paikkoihin pyöräpysäköintipaikkoja tarvitaan tulevina vuosina, kertoo Turun kaupungin liikennesuunnitteluinsinööri Susan Nymander.
Tarvetta uusille pyöräparkeille on keskustan lisäksi erityisesti Kupittaan alueella.
– Kupittaa on haasteellinen, sillä siellä kaupungilla on vähän katutilaan ja pyöräkeskittymät ovat yksityisten tonteilla, Nymander sanoo.
Kokeiluun maksullinen pyöräpysäköinti
Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hankkeessa, pohditaan maksullisen pyöräpysäköinnin tarpeita ja mahdollisuuksia. Pyörävarkaudet ovat arkipäivää ja erityisesti kalliiden sähköpyörien lisääntyessä turvallisen pysäköinnin merkitys kasvaa.
– Näen, että tarve ja paine maksulliselle pyöräpysäköinnille kasvaa lähivuosina, erityisesti liikenteen solmukohdissa, juna- ja linja-autoasemalla, satamassa ja suurilla työpaikkakeskittymillä, kuten Tyksin alueella, Jere Sipponen sanoo.
Noora Salmela kertoo, että hankerahoitukseen sisältyy kaksi maksullisen pyöräpysäköinnin kokeilua, jotka toteutetaan todennäköisesti keväällä 2021.
– Kokeilujen avulla saamme tehtyä selvityksen maksullisen pyöräpysäköinnin onnistumisesta. Kokeilut toteutetaan pienimuotoisesti ja kyseessä voi esimerkiksi olla kontti, johon pyörän saa lukkojen taakse. Maksullisilla pysäköinneillä ei missään nimessä ole tarkoitus viedä tilaa maksuttomalta pysäköinniltä, vaan tarjota lisäpalveluita, Salmela painottaa.
Hän kertoo, että pyöräpysäköinnin on tarkoitus olla älykäs ja mahdollisimman helppokäyttöinen.
– Kätevintä olisi, että pyöräparkin saa auki kännykkäsovelluksella. Syksyllä lähdemme etsimään mukaan yrityksiä, jotka voisivat toteuttaa pyöräpysäköintiä. Kokeilun avulla myös yritykset saavat osviittaa toimivuudesta. Tavoite on toki saada tästä pysyvä ja toimiva liiketoiminta yrityksille.
Kokeiluun on tarkoitus sisällyttää lisäpalveluita, kuten huoltoa, lokeroita ja sähköpyörien latausmahdollisuuksia.
– Katsotaan, mitkä lisäpalvelut koetaan tarpeellisiksi, Salmela toteaa.
Kokeilulla selvitetään myös ovatko ihmiset ylipäätään valmiita maksamaan pyöräpysäköinnistä.
– Sellaista viestiä olemme saaneet, että pysäköinnistä oltaisiin valmiita maksamaan, mutta asia selviää vasta käytännössä. Kokeilulla kerätään palautetta, mikä toimii ja mikä ei, Salmela sanoo.
Muualla Suomessa ja maailmalla maksullisesta pyöräpysäköinnistä on jo hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Ruotsin ensimmäinen pelkästään pyörille tarkoitettu parkkihalli rakentui vuonna 2016 Odenplanin juna-asemalle Tukholmassa.
– Helsingissä ja Tampereella on maksullista pysäköintiä. Erityisesti linja-auto- ja juna-asemien läheisyydessä turvallinen pysäköinti on nähty hyödyllisenä. Kyseessä voisi olla kuukausimaksullinen tai tuntivelotteinen pysäköinti, Noora Salmela toteaa.
Pyörän varastaminen huolettaa monia
Energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi valmistunut CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa työskentelevä Katariina Salokannel käsitteli opinnäytetyössään maksullinen pyöräpysäköinnin mahdollisuuksia Turussa.
– Selvitin, mitä jo olemassa olevien tilojen omistajat ajattelevat siitä, että tiloja muutettaisiin pyöräpysäköinnin käyttöön. Kolmen tilan omistajat olivat Kupittaan ja keskustan alueella. Selvitin, nähtäisiinkö maksullinen pyöräpysäköinti potentiaalisena toimintana jo olemassa olevissa tiloissa, Salokannel kertoo.
Salokannel selvitti osana opinnäytetyötä myös pyöräilijöiden ajatuksia maksullisesta pysäköinnistä.
– Turvallisuus, se että voidaan luottaa pyörän pysyvän turvassa, nousi selvästi esille. Kyselyssä puolet kertoi, että pyörä tai sen osa, on joskus varastettu. Iso osa ilmaisi halukkuutensa maksaa turvallisesta pysäköinnistä.
Salokannel halusi myös selvittää, mitä lisäpalveluita pyöräpysäkeille kaivattaisiin.
– Moni, kuten myös itse, kaipasi mahdollisuutta vaihtaa vaatteet, peiliä ja lukittavaa lokeroa, johon voi jättää tavaroita.
Pyöräparkit helposti saavutettaviin paikkoihin
Katariina Salokannel näkee Turussa valtavasti potentiaalia pyöräilykaupunkina. Turkulaisista 90 prosenttia asuu puolen tunnin pyöräilymatkan päässä keskustasta.
– Ja heistä suuri osa asuu vartin pyöräilymatkan päässä. Turku on hyvä pyöräilykaupunki ja erityisen paljon potentiaalia on sähköpyörille, Salokannel toteaa.
Hän vietti opiskelijavaihdon Alankomaissa ja näki siellä pyöräpysäköinnin erilaiset mahdollisuudet.
– Turussa monesti näkee, että pyöräparkit ovat aivan täynnä. Runkolukittavia telineitä on jo lisätty, mutta niitä saisi olla enemmän. Alankomaissa on kaksikerroksisia pyöräparkkeja ja ne ovat suosittuja. Näkisin niiden toimivan myös täällä, ja helpottavat suosituimpien paikkojen pyöräruuhkia.
Pyörä jätetään virallisiin pyöräparkkeihin, jos se on helposti saavutettavissa pyöräreitin varrella. Muutoin pyörä jätetään helposti niille kuulumattomalle paikalle.
– Turussa on useita pyöräparkkeja, jonne ei pääse pyöräteitä pitkin. Moniin pysäkkeihin pyörä pitää taluttaa loppumatkan, Katariina Salokannel sanoo.