Kännykkä kertoo piakkoin, mistä löytyy lähin vapaa pysäköintipaikka. 

Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.

Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.

Teksti: Roope Lipasti

 

CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020

Juha Pulmurannalla ja Teemu Peltosella on selkeä visio, kun kysyy miten pysäköintiasiat on hoidettu Turussa kymmenen vuoden päästä - tai oikeastaan jo aikaisemminkin. Ainakin se on varma, että silloin ei enää ajella kiroillen ympäri keskustaa ja etsitä tyhjää pysäköintipaikkaa. Pysäköinnistä on nimittäin tullut yksinkertaista, helppoa ja älykästä:

- Uskoisin suurimman muutoksen olevan, että pysäköintilaitoksia käytetään yleisemmin, koska ne ovat houkuttelevampia ja vaivattomampia kuin nykyään. Kun on kerran kirjautunut, niihin voi vain ajaa sisään ja ulos. Sen jälkeen kone katsoo rekisterinumeron perusteella kuka tuli ja milloin lähti. Laskutus menee automaattisesti kortilta, Pulmuranta ennustaa. 

Peltonen nokittaa vielä vähän paremmaksi: 

- Luulen, että pysäköinti on helpompaa ihan joka paikassa, muuallakin kuin parkkitaloissa. Niin ettei tarvitse kadunvarsillakaan räpeltää maksamisen kanssa, kun pysäköinti veloitetaan suoraan. 

Avointa dataa liikkumisesta

Mutta tuo on siis lähitulevaisuutta, johon johtavia polkuja haetaan ja löydetään paraikaa, muun muassa Smart & Wise Turku –hankkeessa, jossa molemmat miehet työskentelevät. Hankkeen tavoitteena on vähentää Turun seudun hiilipäästöjä ja samalla edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja kaupungin kilpailukykyä. 

Keskeistä tässä on hyödyntää digitalisaatiota ja sen tuottamaa dataa. Pysäköinnin kohdalla se tarkoittaa, että Teemu Peltonen pyrkii keräämään ja tarjoamaan avointa dataa liikenteestä erilaisille toimijoille ja Juha Pulmuranta puolestaan vie sanomaa yrityksille: että tässä olisi  tietoa kaupunkilaisten tarpeista ja dataa – keksikää kuinka sitä/niitä voisi hyödyntää ja kuinka siitä saisi bisnestä.

Lopputuloksena on parhaassa tapauksessa Turku jossa kaikki nuo edellä luetellut asiat toteutuvat - ainakin pysäköinnin osalta. 

Pysäköinti nimittäin – vaikka se saattaakin kuulostaa hieman tylsältä ja epäseksikkäältä - on yksi merkittävä osa kaupunkia ja sen kilpailukykyä, viihtyvyyttä ja vetovoimaa. Ja toki myös hiilipäästöt vähenevät, jos autoasiat on saatu fiksusti järjestettyä. 

Missä on tyhjää tilaa?

Kun pysäköintiin liitetään digitalisaatio, voidaan puhua siitä palveluna. Pysäköinti ei siis ole enää pelkästään sitä, että osaa taskuperuuttaa hankalaan paikkaan, vaan paljon muutakin: 

- Sitä ”muuta” me olemme tässä määrittelemässä. Avoin data on hyvä pohja pysäköintipalveluille. Se voisi olla vaikka sellaista, että kännykkä tarjoaisi tiedon, mistä päin löytyy vapaita parkkipaikkoja. Se on melko yksinkertaista: karttapalveluihin yhdistetään tietoja siitä missä joku jo on maksanut parkkipaikan, niin saadaan ajantasaista pysäköintitietoa, Peltonen kertoo.
Itse asiassa Easy Park tarjoaa jo tämänkaltaista palvelua, mutta heidän palvelunsa tietää vapaat paikat vain heidän oman datansa perusteella. Kun päästään käyttämään laajemmin kaupungin järjestelmää, tiedot ovat kattavammat ja luotettavammat.

Edut tällaisessa palvelussa ovat ilmiselvät: Jos autoilija saisi tiedon tyhjästä parkkipaikasta suoraan kännykkään, vähenisi turha kaupungin keskustassa ajaminen, mikä vähentäisi saasteita ja melua. Autoilijakin olisi tyytyväinen. 

Kuitti tuulilasilla pian historiaa

- Muita parkkipalveluita voisi olla vaikkapa sellainen, että saisi tiedon siitä, missä on lähin parkkiautomaatti – koska aina on ihmisiä jotka eivät syystä tai toisesta käytä tai voi käyttää kännykän maksupalvelua, Peltonen sanoo. 

Tämä on piakkoin sikälikin tarpeellinen tieto, että automaattien määrää ollaan par aikaa vähentämässä:  

- Nyt niitä voi olla neljä yhdessä korttelissa mutta jatkossa ehkä yksi. Kolikkojen käyttöä halutaan myös vähentää, sillä ne ovat hankalia, automaatteihin tehdään murtoja ja ylipäänsä niitä pitää jatkuvasti tyhjentää. Tällä hetkellä 70 % autoilijoista käyttää kännykkämaksua.

Samalla automaatitkin digitalisoituvat ja se puolestaan säästää autoilijan aikaa. Digitaalisia automaatteja on nyt seitsemän kappaletta. Se tarkoittaa, että maksun yhteydessä koneeseen näpytellään auton rekisterinumero, jonka ansiosta piakkoin – ei siis ihan vielä – pysäköinninvalvoja voi rekisterinumerosta tarkastaa onko maksettu vai ei. Tällöin ei enää tarvitse kiikuttaa maksettua kuittia auton tuulilasille vaan voi jatkaa suoraan toimiinsa. Mutta vielä kuitti on siis vietävä vaikka kone jo rekisterinumeroa kysyykin. 

Kaikki voittavat

Kun kaupunki tarjoaa maksutonta tietoa liikenteestä, ideana on, että yritykset ottaisivat kopin ja kehittäisivät sen pohjalta erilaisia palveluita – siis samaan tapaan kuin nyt jo voi maksaa pysäköinnistä kännykällä. 

Tätä varten Smart & Wise Turku –(kärki)hankkeessa järjestetään muun muassa erilaisia työpajoja sidosryhmien kanssa – että ”tunnistettaisiin palvelutarpeita” kuten fraasi kuuluu: 

- Työpajoja järjestetään neljän vähän laajemman teeman alla. Niitä ovat vähäpäästöisten ja yhteiskäyttöisten autojen pysäköintietuudet, tapahtumien aikainen pysäköinti, pysäköinnin opastus sekä autopaikkojen yhteiskäyttö, kuten vertaisvuokraus, Juha Pulmuranta luettelee. Teemoihin suunnitellaan myös pieniä pilotteja, joissa pajoissa syntyneitä ideoita kokeillaan käytännössä. 

- Kokeilu voisi olla vaikkapa sellaista, että tarjottaisiin kimppakyytiläisille tai vähäpäästöisille autoille tiettyjä parkkiruutuja normaalia halvemmalla. Tai ajatellaan tapahtumien aikaista pysäköintiä: Jos on tulossa vähän kauempaa porukalla Paavo Nurmi Gameseihin sähköautolla, voisi varata etukäteen latauspaikan, joka samalla olisi tietenkin ilmainen parkkipaikka. Näin hyötyjiä olisi monia: auton kuljettaja, hänen kaverinsa, kisat ja kaupunki yleisesti, Pulmuranta konkretisoi. 

Autopaikkojen yhteiskäyttö taas voisi tarkoittaa vaikkapa sellaista, että jos omistaa autopaikan, sen voisi vuokrata eteenpäin esimerkiksi oman työpäivänsä ajaksi. 

- Yksi tavoite on myös kaupunkitilan vapautuminen ja melun väheneminen – kun ei tarvitse jääräpäisesti ajella ympyrää, jotta löytäisi sen parkkipaikan juuri siitä liikkeen edestä, Pulmuranta sanoo.

Ja käänteisesti: 
- Yksittäinen autoilija löytää paremmin parkkipaikan eli pysäköinti helpottuu. Kauppiaan näkökulmasta asiakastyytyväisyys paranee, kun asiakkaan ei ole tarvinnut parkkeerata jonnekin kovin kauas. Samallahan voisi saada vaikka parhaan ajoreitin kännykkään niin että voisi välttää ruuhkia, Peltonen muistuttaa. 

Pysäköintiä kadun varressa. Kuva: Seppo Kemppainen

Helppoa pysäköintiä

Uudet pysäköintituulet eivät siis tarkoita, että autoja oltaisiin varsinaisesti häätämässä minnekään:

- Turkulaiset ovat aika konservatiivisia sen suhteen, minkä koetaan olevan niin kaukana, että sinne pitää mennä autolla. Mutta pienillä muutoksilla pystytään kuitenkin parantamaan monesta näkökulmasta kaupunkia, niin sen viihtyisyyttä, hiilidioksidipäästöjä kuin myös autoilijoiden mukavuutta, Peltonen miettii. 

Pulmuranta on samoilla linjoilla: 
- Pyrkimys on tehdä keskustasta sellainen, että pysäköinti olisi helppoa. Että jos tulee vaikka tuolta Raision suunnalta, niin viimeistään Manhattanin kohdalla tulisi automaattisesti tieto, missä päin kaupungissa olisi parhaiten tilaa. Sillä lailla ei tarvitse turhaan ajella ympäriinsä. 

Tämä on oleellista ihan jo keskustan elävänä pitämisen kannalta. Sinne kun ei uutta tilaa saa mistään, joten vanha on pystyttävä käyttämään järkevämmin. 

Yksi tulevaisuuden pysäköintiasia on myös sellainen, että kaupungilla voisi olla rooli pysäköintilaitoksissa. Eli kun rakennetaan uusia asuinalueita, rakennettaisiin sinne pysäköintilaitoksia, jolloin katujen varsien ei tarvitsisi olla täynnä autoja. Se toisi viihtyisyyttä. Tällaisia suunnitelmia on ja niissä kaupunkikin voisi olla osakkaana. 

Kokeilut käynnissä

Aikataulullisesti uudistukset riippuvat ennen kaikkea siitä, mikä on yritysten valmius lähteä kehittelemään palveluita. Kokeilut on kuitenkin aloitettu syksyllä 2020: 

- Loka-marraskuussa testattiin näitä autopysäköintiasioita, koska silloin on pimeää, märkää ja tarvetta tämänkaltaiselle parkki-infolle. Vastaavasti pyöräparkkikokeilut tehdään loppukesästä ja alkusyksystä, Pulmuranta kertoo.

Uudenlaisia pyöräparkkejakin on nimittäin luvassa:

- Monilla ihmisillä on nykyään hienoja pyöriä, jotka voivat maksaa useampia tuhansia. Sellaista ei haluta jättää ihan mihin tahansa kadunvarteen. Sähköpyörien kohdalla latausmahdollisuuskin olisi mukava. Ideana onkin tuoda kaupunkiin pyöräbokseja, joihin pyörän voisi jättää sisälle, Pulmuranta kertoo.

Ihan ennenkuulumatonta sellainen ei ole, esimerkiksi Helsingin Triplassa toimii jo Suomen ensimmäinen pyörähotelli. 

- Niihin voi liittää myös kaikenlaisia palveluja – alkaen suihkumahdollisuudesta pyöränhuoltoon. Turun AMK tätä on selvittänyt. pyöräparkkien kaupallistaminen on sitten tietenkin vähän haastavampaa kuin autojen kohdalla. Mutta ehkä pyöräilijätkin ovat valmiita maksamaan moisesta – ainakin jollain aikavälillä. 

Asiasanat: