Monipaikkaisuus on ajankohtainen ja globaali ilmiö. Se tarkoittaa kasvavaa ajattelutapaa ja elämäntyyliä, jossa arki koostuu eri paikoissa tapahtuvasta työstä, harrastuksista ja asumisesta sekä niiden välillä liikkumisesta. Pohjoinen kasvuvyöhyke edistää monipaikkaisuutta ja sujuvaa liikkumista niin työ- kuin vapaa-ajalla.

Monipaikkaisuuden ilmiö muuttaa ajatteluamme. Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintien mukaan kasvavaa ilmiötä ei vielä täysin ymmärretä.

– Monipaikkaisuus on elämäntapa ja kulttuuri – tapa rakentaa jokapäiväistä arkea. Sen mukaisesti ihmisten elämä muotoutuu jatkuvan ja yhä laajentuvan liikkeen, ei niinkään paikkojen kautta.

Ilmiö haastaa jo vuosia käydyn kaupungistumiskeskustelun sekä maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun.

– Usein puhutaan harhaanjohtavasti kaupungistumisesta ja maalle muuttamisesta, vaikka monipaikkaisuus mahdollistaa näiden kahden yhdistämisen. Parhaimmillaan se tarkoittaa, että eri paikoissa tapahtuvan työn, asumisen ja vapaa-ajan voi yhdistää sujuvasti, Lapintie kertoo.
 

Hyötynä laadukas arki

Monipaikkaisuutta on montaa eri lajia, ja liikkuminen voi painottua esimerkiksi työhön tai vapaa-aikaan. Myös monipaikkaisuuden tuoma lisäarvo vaihtelee.

– Monipaikkaisuuden avulla voidaan saavuttaa laatutekijöitä, joiden saavuttaminen yhdessä paikassa olisi mahdotonta. Se voi toteutua esimerkiksi maaseudulla sijaitsevien loma-asuntojen tai kaupungissa sijaitsevien työasuntojen kautta. Näin kompromisseja elämisen laadun suhteen ei tarvitse tehdä, Lapintie kertoo.

Monipaikkaisuuden yleistymiseen liittyy myös työvoiman tarve ja sen aikaansaama liikkuvuus. Silloin esimerkiksi puolisoiden työ voi vaatia perhearjen rakentamista kahden paikkakunnan välille.

Kaupungeilta ilmiö vaatii valtavaa ajattelutavan muutosta. Aiemmissa selvitystöissä on väläytelty mahdollisuutta kaksoiskuntalaisuuteen, mutta tähän asti sen toteuttamista on pidetty liian vaativana muun muassa verotuksen vuoksi.

– Olennaisin ongelma on, että tilastot ja päätöksenteko eivät tunnista ilmiötä. Silloin niin palveluiden kuin kaupunginkin suunnittelu perustuu hallinnollisiin, kerrallaan vain yhdessä paikassa eläviin asukkaisiin, vaikka todellisuus voi olla aivan toinen.
 

Tulevaisuus on monipaikkainen

Vaikka ilmiö ottaa tilastoissa vielä vielä ensiaskeliaan, näkyy monipaikkaisuus ja ihmisten liikkuminen kuitenkin reaaliaikaisessa datassa. Paikkatiedon asiantuntijayrityksen Gispo Oy:n Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle toteuttama paikkatietopalvelu esittää muun muassa työmatkaliikenteen virtoja sekä vapaa-ajanasuntojen määrää eteläisessä Suomessa.

– Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueella on puolet Suomen väestöstä ja vilkkaimmat kasvukeskukset. Keskeinen sijainti tarkoittaa, että Pohjoisen kasvuvyöhykkeen läpi tehdään 48 prosenttia kaikista vapaa-ajan matkoista ja 53 prosenttia työmatkoista. Toimivat kulkuyhteydet ovat alueen ehdoton valttikortti ja kasvun vauhdittaja, kertoo Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteysjohtaja Marjo Uotila.

Uotilan ja Lapintien mukaan tarvitaan poliittisia toimia, jotka tukevat monipaikkaisuutta ja sitä kautta myös eri alueiden elinvoimaa. Esimerkiksi Pohjoisen kasvuvyöhykkeen edistämä Tunnin juna -hanke mahdollistaisi entistä helpomman liikkumisen kahden merkittävän kasvukeskuksen – Turun ja Helsingin – välillä.

– Poikkeuksellinen kevät on vaikuttanut jokaisen arkeen ja pienentänyt elämänpiiriä. Monipaikkaisuuden ilmiö on kuitenkin kasvussa, ja tulevaisuudessa yhä useampi rakentaa arkeaan monen paikan ympärille yhden pysyvän sijaan. Se meidän tulee myös kestävillä liikkumisratkaisuilla mahdollistaa, Uotila muistuttaa.


Katso Pohjoisen kasvuvyöhykkeen työ- ja vapaa-ajan liikennevirtoja alla olevasta visualisoinnista ja tutustu muuhun dataan tietopalvelusivulla.