Teknologiakampus Turku rakentaa parhaillaan yhteistyötä saksalaisen, soveltavaan tutkimukseen erikoistuneen Fraunhofer-säätiön kanssa. Yhteistyön tavoitteena on perustaa Turkuun uusi tutkimusyksikkö, joka palvelisi alueen teknologiateollisuuden tutkimus- ja kehitystarpeita.

Fraunhofer-säätiö on Euroopan vahvin soveltavan tutkimuksen organisaatio, jolla on yli 70 eri teknologia-aloille erikoistunutta instituuttia ympäri Saksaa sekä laaja yhteistyöverkosto ympäri maailman.

Teknologiakampus Turku on puolestaan alueen korkeakoulujen, kaupungin ja Turku Science Parkin yhteenliittymä, joka tähtää tekniikan alan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseen Turun alueella.

Fraunhofer-yhteistyön alullepanijoita ovat Turun kaupungin johtava asiantuntija Esa Tuomisto, Turun ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soini sekä Turun yliopiston konetekniikan professori Antti Salminen. Heistä uusi Fraunhofer-yksikkö toisi soveltavan tieteen yhä monipuolisemmin alueen yritysten käyttöön ja avaisi väyliä eurooppalaiseen tutkimusyhteistyöhön ja -rahoitukseen.

– Mahdollinen Turkuun perustettava Fraunhofer-yksikkö tulee olemaan kotimainen toimija, turkulaisen korkeakoulun osa, joka operoi suomalaisella y-tunnuksella. Yksikön työntekijät tulevat olemaan täkäläisten korkeakoulujen tutkijoita ja asiantuntijoita, Tuomisto sanoo.

– Fraunhoferin kautta saisimme saksalaisen osaamisen ja tietotaidon käyttöömme, ja voisimme sen avulla kehittää omia tuotteita ja ratkaisuja, Salminen jatkaa.

Yhteistyöstä neuvotellaan nyt kahden Fraunhoferin tutkimusinstituutin kanssa: valmistavaan teknologiateollisuuteen erikoistuneen berliiniläisen Fraunhofer IPK:n kanssa sekä merenkulun logistiikkaan erikoistuneen hampurilaisen Fraunhofer CML:n kanssa.

Työpajapäivästä tutkimusideoita

Berliiniläinen Fraunhofer IPK esittäytyi varsinaissuomalaisille yrityksille SparkUp-areenalla Turun Kupittaalla helmikuussa. Åbo Akademin dekaanin Patrik Heneliuksen isännöimän työpajapäivän ideana oli selvittää, millaisia tutkimus- ja kehitystarpeita alueen yrityksillä on ja miten ne sopivat Fraunhofer IPK:n profiiliin.

Hitsausteknologioihin erikoistunut professori Michael Rethmeier Fraunhofer IPK:sta on vaikuttunut, miten moni yritys tuli paikalle ja halusi kertoa tarpeistaan, vaikka työpajojen aiheet olivat hyvin laajoja.

Hänestä Fraunhofer IPK:lla olisi paljon annettavaa Turun alueella esimerkiksi laivanrakennuksen hitsausteknologioihin, teollisuuden automaatioratkaisuihin, autoteollisuuden teknologiaratkaisuihin ja yritysjohdon kehittämiseen liittyen.

Rethmeier korostaa, että uuden yksikön perustaminen ulkomaille olisi Fraunhofer IPK:lle iso askel, jota pitää harkita tarkkaan. Rethmeierin mukaan tällaisia työpajamatkoja ei tehdä Frauhofer IPK:ssa usein eikä kevyin perustein.

– Näemme tämän erittäin hyvänä bisnesmahdollisuutena. Emme olisi täällä, jos emme ajattelisi niin.

Fraunhofer IPK toimii Berliinissä yhteistyössä Berliinin teknillisen yliopiston kanssa. Tutkimusyksikössä (Production Technology Center) työskentelee noin 600 ihmistä ja laboratorio- ja testialueita on noin 15 000 neliömetrin verran. Fraunhofer IPK:lla on tutkimusyksiköt myös Brasiliassa ja Kiinassa.

Yritykset kiinnostuneita

Fraunhofer IPK herätti kiinnostusta työpajoihin osallistuneissa yrityksissä. Valmet Automotiven valmistusliiketoiminnan johtajan Pasi Rannuksen mukaan uusi tutkimusyksikkö olisi merkittävä lisä teknologiateollisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan Turun alueella. Se olisi varteenotettava yhteistyökumppani myös yritykselle itselleen.

– Autoteollisuuden prosessiteknologian syvempi osaaminen on puuttunut, kun sitähän ei suoraan opeteta täällä missään oppilaitoksessa. Fraunhofer vastaisi tähän tarpeeseen.

Vanhempi projekti-insinööri Joonas Pekkarinen Valmet Automotivelta näkee, että Fraunhofer IPK toisi Suomeen uutta osaamista, laitekantaa ja tutkimusta. Hänestä tutkimus- ja kehitystoiminnassa on hyvä olla mukana ihmisiä eri taustoista.

– Sillä voi olla aika paljon lisäarvoa ongelmanratkaisuun ja varsinkin kehitystyöhön.

Palvelukehitysjohtaja Janne Suominen MacGregorilta uskoo, että korkeatasoinen tutkimuskeskus toisi Turun alueelle pitkässä juoksussa lisää osaajia ja veisi teknologian tutkimusta eteenpäin.

– Vaikka olemme globaali yritys, toimimme paikallisesti, ja osaamista on hyvä olla lähellä.

Teknologiajohtaja Ilkka Rytkölä Auramarinelta näkee Fraunhoferin kiinnostavana hankekumppanina EU-rahoituksen hakemisessa, joka on oma taiteenlajinsa. Hänestä innovaatiotoiminnassa tärkeintä olisi joustavuus ja nopeus: että innovaatioita ei tapettaisi byrokratialla.

Neuvottelut jatkuvat

Teknologiakampus Turku jatkaa neuvotteluita kevään aikana sekä Fraunhofer IPK:n että hampurilaisen, merenkulun logistiikkaan erikoistuneen Fraunhofer CML:n kanssa.

Tavoitteena on laatia Turun uuden tutkimusyksikön (Fraunhofer Innovation Platform) yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma, joka pitää lähettää hyväksyttäväksi Fraunhofer-säätiön pääkonttoriin Müncheniin kesäkuun puoleenväliin mennessä.

– Tähtäämme siihen, että tutkimusyksikkö olisi aloitusvalmis 1.1.2021, toteaa Fraunhofer-valmistelusta vastaava Teknologiakampus Turun projektipäällikkö Tero Keva.

Juhani Soini Turun AMK:sta toivoo, että yhteistyötä rakennetaan Turussa yhdessä yli korkeakoulurajojen, jotta alueelle saadaan luotua vahva, teknologiateollisuutta hyödyttävä tutkimus- ja innovaatioekosysteemi.

– Uskon, että Turun Fraunhofer-yksikkö toisi alueen korkeakouluja entistä enemmän yhteen.