20.04.2018
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen Vyöhykeseminaarissa Turussa 19.4. puhunut elinkeinoministeri Mika Lintilä korosti valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskinäisen yhteistyön merkitystä nyt ja jatkossa.
Pohjoinen kasvuvyöhyke
- Kokoaa keskeiset valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden toimijat kehittämään yhteistyössä uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.
- Yhdistää Skandinavian ja Venäjän markkina-alueet toisiinsa Euroopan TEN-T –ydinverkkokäytävää pitkin.
- Muodostaa yhtenäisen työmarkkina-alueen, jolla on potentiaalia houkutella kansainvälisiä investointeja.
- Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kesken on solmittu kasvuvyöhykesopimus vuosiksi 2016–2018.
– Kansainvälisen kilpailun kiristyessä oma kansallinen vyöhykkeisiin tukeutuva strateginen yhteistyö on elintärkeää kilpailukykymme säilyttämisen kannalta, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen v. 2016–2018 solmiman kasvuvyöhykesopimuksen strateginen painopiste on tavaralogistiikka, jonka sujuvoittamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on osoittanut useita miljoonia euroja hankerahoitusta.
Pohjoismaiden yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen vahvistaminen on tavoiteltavaa
Mitä paremmin kaupunkiseudut kytkeytyvät yhtenäiseksi työmarkkina- ja talousalueeksi niin että tavaroiden ja ihmisten liikkuminen on mahdollisimman sujuvaa yli hallinnollisten rajojen, sitä kilpailukykyisempi alue on. Alueen fyysisen toimintaympäristön, saavutettavuuden ja asukkaiden arjen logistiikan parantamiseen tähtäävät hankkeet on tehtävä yhteisellä agendalla, kaupunkiseutujen yhteistyöllä.
Pohjoismaiden yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen vahvistaminen on tavoiteltavaa, siten että alueen kaupunkiseudut ja yritykset hyötyvät sijainnistaan vyöhykkeellä
Tilaisuudessa keskusteltiin myös valtioiden rajat ylittävän vyöhykeyhteistyön tarpeista ja mahdollisuuksista. Erityisesti yhteistyön tiivistäminen EU:n Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävällä nostettiin yhteiseksi tavoitteeksi Tukholman metropolialueen ja Pohjois-Saksan, Tanskan, Etelä-Ruotsin ja Oslon alueiden kasvuvyöhykkeiden kanssa, joiden edustajat puhuivat Vyöhykefoorumissa.
Turun seudulle tärkeä merialan verkosto saa toimilleen selkänojaa laajemmalta vyöhykeyhteistyöltä
– Pohjoisen kasvuvyöhykeyhteistyön merkitys alueemme yritysten kilpailukyvylle on merkittävä. Globaali kilpailu on kovaa ja maantieteellinen sijaintimme tuottaa tässä omat haasteensa. Esimerkiksi Turun seudulle tärkeä merialan verkosto saa toimilleen selkänojaa laajemmalta vyöhykeyhteistyöltä, kertoo tilaisuuden avannut Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.
Vyöhykkeen ytimenä on E18, jonka viimeinen osuus valmistui tänä vuonna
– Pohjoisen kasvuvyöhykkeen suurimmat kaupungit ovat sanoneet haluavansa jatkaa 2016 alkanutta kasvuvyöhykeyhteistyötä ja syventää sitä. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä on esimerkiksi keskeinen rooli Suomen Itämeren alueen strategiassa sekä logistinen kytkentä Etelä-Suomen halki Tukholman ja Pietarin suuntiin. Vyöhykkeen ytimenä on E18, jonka viimeinen osuus valmistui tänä vuonna, kertoo hankepäällikkö Marjo Uotila.