Mitä teemme?

Tuemme ja rahoitamme hankkeita, jotka edistävät Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kilpailukykyä ja kasvua. 

 

Tunnin juna

Nopea junayhteys Helsingistä Turkuun, Tunnin juna, on merkittävä hanke sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Se lisää työpaikkaliikkuvuutta ja vaikuttaa muun muassa yritysten toimintaympäristöön, kilpailukykyyn, maankäyttöön sekä asuntotuotantoon. Nopea junayhteys edesauttaa myös Tukholmasta Pietariin kulkevan kasvuvyöhykkeen kehitysmahdollisuuksia.

Vuoden 2017 valtion talousarviossa päätettiin käynnistää nopean Helsinki–Turku-ratayhteyden jatkosuunnittelu, jonka kokonaiskustannukset ovat 40 miljoonaa euroa. Yhteys on osa Pohjoista kasvuvyöhykettä ja EU:n keskeistä, Skandinaviasta Välimerelle yltävää TEN-T -ydinverkkokäytävää.   

Lue lisää Tunnin junan verkkosivuilta! 

 

Päästöttömän liikkumisen pilotti, Corridor as a Service

EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivin mukaisesti julkisen sektorin hankkimasta kalustosta yli kolmasosan tulee olla miltei päästöttömiä vuodesta 2021 lähtien. Pohjoinen kasvuvyöhyke on mukana rahoittamassa uutta pilottihanketta tukeakseen verkostoonsa kuuluvien kuntien ilmastotyötä. Pilotoitava CaaS NDS -alusta on päätöksenteon tuki ja työkalu, jolla pystytään asettamaan julkisiin kilpailutuksiin konkreettisia päästötavoitteita.

Lue lisää pilotista!

 

Digitalisaatio ja innovaatiot rahtiliikenteessä

Useiden sidosryhmien yhteisessä hankkeessa määriteltiin rajaliikenteen pullonkaulat sekä keinot niiden poistamiseksi. Pilottien avulla testattiin liiketoimintamalleja kiertotalouden, jalostuslogistiikan ja verkkokaupan aloilla. Vuosina 2017–2019 toteutettua hanketta koordinoi Etelä-Karjalan liitto. 

                      

Kaasun liikennekäytön edistäminen Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä

Kaasutalous etenee Suomessa idän suunnalta kaasuputken vauhdittamana ja lännessä rannikolle rakentuvien LNG-terminaalien myötä. Näin rakentuu kansallinen kaasuinfrastruktuuri, joka hyödyttää sekä maa- että biokaasua.

Kaasun käytön moninkertaistaa sen liikennekäyttö, jota lähdettiin edistämään kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Kaasutalouden suurin hyöty muodostuu biokaasuun liittyvistä ympäristövaikutuksista, huoltovarmuudesta, uudesta liiketoiminnasta, kotimaisuusasteesta, työpaikoista ja vaikutuksista ravinnekiertoon ja vesistöihin. Hanketta koordinoi vuosina 2017–2019 Prizztech Oy.                

 

PKV-verkoston satamat ja niiden kitkattomien virtojen kehitys     

Stiftelsen för Projektforskningin koordinoima hanke mahdollisti satamien ja toimitusketjujen toimijoille kitkattomat virrat Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueella hyödyntäen automatisointia ja tähän liittyviä liiketoimintamalleja. Hankkeen aikana selvitettiin alueellisen kehityksen potentiaali sekä arvioitiin ratkaisujen tuomat hyödyt alueille, satamille ja toimijoille sekä laadittiin ehdotus niiden käyttöönottoon. 
Hankkeen tuloksena syntyi tietopaketti ja toimenpidesuunnitelma PKV-verkoston satamien toimitusketjuista, rahtivirroista ja käyttöasteista. 
 

Etelä-Suomen tavaralogistiikan järjestelmän tehostaminen 

Uudenmaan liiton koordinoimassa hankkeessa kartoitettiin tarvittavat toimenpiteet tie- ja rautatiekuljetusten hiilidioksidipäästöjen ja logistiikkakustannusten kasvun hillitsemiseksi. 
 

Kotimaisen merirahdin digitaaliset verkostot             

PBI Research Institute Oy:n koordinoiman projektin tavoitteena oli luoda digitaalinen verkosto, joka edesauttaa alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja siten mahdollistaa merikuljetuksen käytön kotimaan rahtiliikenteessä. Projekti kattoi sekä rannikkovesialueen että Saimaan vesistöjen liikenteen. Mukana hankkeessa olivat myös nykyiset ja mahdolliset tulevat merikuljetusta käyttävät rahdinomistajat, merikuljetusketjun alueelliset toimijat ja ICT-ratkaisujen tarjoajat. 

Vuosina 2017–2018 toteutettu hanke koostui kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin rahtikoordinoinnin ja miehittämättömän merenkulun kannattavuus, ja toisessa vaiheessa tulokset siirrettiin käytännön toimenpiteiksi ja miehittämättömien laivojen investointisuunnittelua jatkettiin.           

 

Imatra–Svetogorsk-rautatieyhteyden kehittäminen

Etelä-Karjalan liiton kehityshankkeessa laadittiin toimenpidesuunnitelma, jota toteuttamalla rajanylityspaikka pystyy palvelemaan sitä rahti- ja matkustajaliikennettä, jonka ennustetaan kulkevan sen kautta vuoteen 2035 mennessä. Rautatieyhteyden avaaminen on osa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kansainvälisiä logistiikkapalveluja ja yhdistää samalla vyöhykkeen satamia ja logistiikkakeskuksia.

  

Lyhyen merirahdin digitaalinen koordinointi

Nykyisessä kuljetusverkostossa useat toimijat osallistuvat rahtien järjestämiseen ja toteuttamiseen. Huomattava määrä kuljetuksia koskevaa tietoa jää yksittäisille toimijoille eikä siirry toimitusketjuissa eteenpäin yhteisesti hyödynnettäväksi. Yksi keskeinen lyhyen merirahdin haaste on ollut koordinoivan tahon puute ja samanaikaisesti tuotannon, varastoinnin ja logistiikan eriytyminen niin, että tiedonkulku toimitusketjun eri vaiheissa kärsii. 

Nämä haasteet vaikuttavat vahvasti suomalaiseen ja paikalliseen teollisuuteen ja sen toimitusketjujen toimivuuteen, kustannuksiin ja päästöihin sekä lyhyen merirahdin käyttöön kuljetusmuotona. PBI Research Institute Oy:n toteuttama pilotti vastasi näihin haasteisiin ja todensi digitaalisten ratkaisujen hyödyt.Digitaalisella alustalla tehostettiin teollisuuden, varustamoiden ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyötä sekä edesautettiin lyhyen merirahdin parempaa hyödyntämistä kotimaisessa rahtiliikenteessä ja alennettiin toimitusketjujen kustannuksia ja päästöjä.