Yhteiskehittämisen iloa: Yhteisen kakun leipominen on taitolaji

Keskeistä on muotoilla yhteinen tavoite sellaiseksi, että se kiinnostaa riittävästi kaikkia

Niukat olosuhteet saavat yleensä talkoovoimat havahtumaan. Voiko nykyisin kehittämisen keskiöön noussutta yhteiskehittämistä pitää tietyllä tavalla suomalaisen talkoohengen perillisenä? Vai onko kyse siitä, että nykymaailma on niin kompleksinen, ettei kukaan enää voi omaksua kaikkea sen hallintaan liittyvää tietoa yksinään?

Useissa erilaisissa verkostoissa toimivana olen sillä kannalla, että verkostomaisilla yhteiskehittämishankkeilla on ilman muuta paikkansa kehittämisessä. Verkostotoiminta tuottaa suhteellisen kivuttomasti jäsenelleen uutta tietoa, sen hintana on kuitenkin oma aktiivisuus. Mitä aktiivisemmin jaksaa osallistua ja seurata tapahtumia ja keskusteluja, sitä enemmän oma osaaminen ja ymmärrys karttuu.

Yhteiskehittämisellä on usein paitsi yhteinen tavoite, myös kehittämiseen osallistujien omia tavoitteita. Yhteisen tavoitteen hahmottamisen lähtökohtana voisi pitää muutosta edellyttävän ilmiön ymmärtämistä, seuraavaksi sen merkityksen oivaltamista ja lopulta yhteiskehittämisen tuotoksen kiinnittämistä toimintaa optimoimaan.

Keskeistä on kuitenkin muotoilla yhteinen tavoite sellaiseksi, että se kiinnostaa riittävästi kaikkia, mutta antaa tilaa myös erilaisten osaamisten ja näkökulmien tuottamalle synergialle. Toimiva yhteiskehittämisen verkosto sallii erilaisuutta ja erilaisia näkökulmia, eikä pyri liialliseen konsensukseen.

Tilannetta voisi kuvailla yhteisen kakun leipomiseksi: kukin tuo mukanaan tarpeellisia aineksia. Sitten yksi sekoittaa taikinaa, toinen voitelee vuokaa, kolmas lämmittää uunin ja neljäs paistaa kakun. Koekakkuja saatetaan paistaa useitakin ennen kuin paras resepti löytyy. Valmista kakkua syövät silti kaikki: joku ahmii kuorrutusta ja joku ehkä vain vähän nakertelee kuivahtanutta reunaa. Jokainen osallistuja saa vähintäänkin reseptin mukaansa edelleen jaettavaksi, joissakin tapauksissa osa verkostosta päätyy perustamaan leipomonkin.

Huomaavainen saavuttaa tavoitteet tehokkaammin

Yhteiskehittämisessä osallistujilla on siis erilaisia rooleja ja tehtäviä, joilla pyritään saavuttamaan yhteisesti luotu tavoite. Kokeilemalla opitaan uutta, ja jakamalla kokeilujen tuloksia myös muut osallistujat oppivat.

Verkostot muodostuvat yksilöistä osaamisineen, tarpeineen ja tunteineen. Haasteellista on toisinaan muistaa asiallinen, huomaavainen ja kohtelias toimintatapa, etenkin jos verkostokeskustelut käydään digitaalisilla alustoilla. Hyvät käytöstavat ja asiallinen argumentointi tukevat yhteisen päämäärän saavuttamista paremmin kuin kovin tunnepitoinen ja värittynyt viestintä.

Laajeneminen hyödyttää verkostoa

Ekosysteemi usein laajenee siinä kohden, kun tavoitteet on asetettu ja yhteistyö saatu käyntiin. Kun toiminnan suunta on määritelty, epävarmuus yhteiskehittämisen hyödyistä vähenee ja tällöin myös hitaammin mukaan lähtijät yleensä aktivoituvat. Ekosysteemin laajenemisesta on verkostomaisessa toiminnassa enimmäkseen hyötyä, keskustelut saavat lisää sisältöä ja yhteinen asiantuntemus syvenee.

Käytännön asioista on syytä ottaa huomioon yhteiskehittämisellä syntyvien kustannusten, tuotosten ja jatkokehittämisen vaatimukset ja edellytykset. Asioista kannattaakin sopia kirjallisesti jo hyvissä ajoin, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältytään.

Suomalaiset kysyttäjä kumppaneita

Suomalaisilla on lähestulkoon luontaisia taipumuksia kehittää asioita yhteistyössä ja siksi olemme myös kansainvälisissä verkostoissa kysyttyjä kumppaneita. Erityisesti kuuden kaupungin yhteiskehittämisen alustana toiminut 6aika-strategia on tuonut meille mainetta taitavina ja tehokkaina verkosto-osaajina.

Myös hankintalain nykyisin mahdollistamat innovatiiviset hankinnat ja markkinavuoropuhelut mahdollistavat yritysten mukaantulon julkishallinnon kehittämiseen erilaisissa yhteiskehittämistapahtumissa ja -verkostoissa, vaikka varsinaista hankintaa ei vielä oltaisi tekemässäkään.

Kommenttipuheenvuorot:

Kilpailutilanteet vaikeuttavat yhteiskehittämistä

Yhteiskehittäminen on parhaimmillaan silloin, kun samassa tilassa toimii motivoitunut moniammatillinen ryhmä. Silloin voidaan ottaa huomioon aiheesta kiinnostuneiden tahojen reunaehdot tuotosten tarkastelussa ja konkretiaan viemisessä.

Haasteina yhteiskehittämisen onnistumiselle olen huomannut erilaiset kilpailulliset tilanteet. Esimerkiksi kilpailijan kanssa ei välttämättä haluta kehittää uusia konsepteja yhdessä ja toisaalta hyvät ideat jäävät usein sanomatta juuri tästä syystä. Lisäksi syntyneet ideat ovat usein jo lähtökohtaisesti toteuttamiskelvottomia, vaikka ne pöydän ääressä hauskoilta tuntuivatkin.

Käytännössä kehittämisen tavoitteena pitääkin olla realistinen toteutusmalli, joka voidaan laittaa lähes sellaisenaan käytäntöön.

- Jere Lumikko, projektipäällikkö, Turun kaupunki/6Aika-hanke/Citylogistiikan uudet ratkaisut

Yhteiskehittäminen lähtee luottamuksesta

Smart and Wise:n turvallisuusosiossa osallisuus on yksi projektin kulmakivistä. Syksyllä 2018 järjestimme turvallisuuskyselyn, jonka perusteella valitsimme asuinalueen, jonka kehittämisen koimme tärkeäksi. Yhdessä asukkaiden kanssa mietittiin, mikä parantaisi turvallisuutta alueella.

Ideat konkretisoituivat neljäksi ehdotukseksi, josta sai äänestää paikallislehden kupongilla tai verkkokyselyn kautta. Palautetta tulikin: ”Verkkokyselyn voi täyttää kuinka monta kertaa tahansa”. Tottahan toki, jos aina valitsi uuden päätelaitteen. Myös paperisissa vastauksissa oli vilpin mahdollisuus, jos keräsi useamman kupongin, jonka palautti. Yhteiskehittämisen ydin on kuitenkin luottamus ja molemmin puolinen ymmärrys, että tarkoitus on tehdä hyvää.

Asukkaiden kanssa toimiessa on hyvä tiedostaa, että kaikki eivät välttämättä erota kaupungin ja valtion turvallisuusvastuista toisistaan. Alueelle toivottiin omaa paikallispoliisia, mutta sellaista ei kaupungilla ole mahdollisuus toteuttaa. Toki moniviranomaisyhteistyötä tehdään ja asukkaiden toiveet pyritään viemään eteenpäin, mutta tällaisissa tilanteissa ei lopputulosta voida luvata.

- Jani Voutilainen, projektipäällikkö, Turun kaupunki/Smart and Wise Turku/Turvallisuus ja riskienhallinta

Kuva Tarja Vuorisesta

Tietoa kirjoittajasta

Tarja
Vuorinen
Kehittämispäällikkö
Turun kaupunki/6aika -hanke/avoin data ja rajapinnat