Vasta jalostunut data on tiedollisesti merkittävää

Usein toistuva lause tulevaisuudesta puhuttaessa: Big Data Architect, Data Scientist, Big Data Dev Ops, Data Engineer, Data Analyst; kuinka monta näistä työnkuvista oli olemassa 90-luvulla? Suomen kielikään ei näytä taipuvan näihin mystisiin titteleihin. Ison datan arkkitehti olisi aikoinaan kysynyt itseltään miksi hän ei rakenna taloja?

Mitä data sitten on? Datasta puhuttaessa tarkoitetaan usein suuria tietomassoja tai koneluettavaa tietoa. Data ei sinällään ole yksinään arvokasta, se tuottaa iloa ja onnistumisen tunteita aiemmin luetelluille ammattititteleille.

Suuria tietomassoja täytyy käsitellä siten että niistä syntyy informaatiota. Siten muutkin alkavat ymmärtää mistä on kyse. Kun data on suurta ja laajaa, informaatio on enemmän jo rajattua ja sitä jalostamalla pääsemme kiinni tietoon.

Miten voimme määritellä tietävämme jotain ainoastaan datan pohjalta? Tietty skeptisyys on hyvä säilyttää. Liian hätäisiä päätelmiä on helppo tehdä kuten klassinen esimerkki näyttää: Jäätelön myyntiluvut korreloivat vahvasti hukkumistilastojen kanssa. Lisääkö jäätelön myynti hukkumisia? Jäätelön myynti täytyy kieltää!

Tieto täytyy aina kyseenalaistaa ja suhteuttaa, jotta sitä voidaan käyttää tehokkaamman ja tarkemman päätöksenteon tukena.

Turvallisuutta tiedon avulla

Kaupungilla on käynnissä turvallisuuskysely, jonka tarkoituksena on selvittää kaupunkilaisten turvallisuuden tunnetta, huolia ja asuinalueiden erikoispiirteitä. Miten kyselyn kautta saadun datan pohjalta päästään kiinni tietoon ja tiedolla johtamiseen?

Vuonna 2016 kyselyyn vastasi noin 700 henkilöä. Uudessa kyselyssä vastaajia on kertynyt jo yli tuhat. Vaikka määrä kuulostaa isolta, niin asuinalueisiin pilkottuna vastaajamäärän tulisi olla suurempi, jotta vaikuttava otos saataisiin tehtyä. Näin ollen kysely antaa vain viitteellisen kuvan siitä miten kuinkin asuinalueen asukaat kokevat ympäristönsä, mutta toisaalta se lisää tietämystä kaupungin kokonaistilanteesta.

Kun informaatio on luokiteltu ja käsitelty, päästään lopulta kiinni tietoon. Mitä kaupunki tekee tiedolla, että jokin tietty risteys on vaarallinen tai puisto tuottaa turvattomuutta? Ensisijaisesti kyselyn jälkeen jalkaudutaan asuinalueille joilla koetaan haasteita. Tuolloin asukkaat pääsevät kertomaan miten kyseistä ongelmaa voisi parantaa ja saadun palautteen pohjalta tehdään erilaisia kokeiluja turvallisuuden parantamiseksi.

Kokonaiskuvan muodostaminen kerätyn tiedon pohjalta on tutkimuksen haastavin vaihe. Miten ja miksi kaupunkilaisten kokema turvallisuuden tunne poikkeaa rikostilastoista? Vai eroaako se ollenkaan? Miksi jotkut alueet koetaan turvattomimmiksi, kuin toiset vaikka tilastojen mukaan vaaraa ei ole.

Tilastojakin tulee tulkita aina varauksella. Poliisin rikostilastot kertovat tietoon tulleista ja raportoiduista rikoksista. On selvää, että kaikki rikokset eivät päädy tilastoihin vaan ovat niin sanottua piilorikollisuutta. Tilastoja ja tunteita tulee käsitellä käsi kädessä, mutta eri asioina. Tunne on tosi ja sitä on haastava perustella ainoastaan tilastoilla. Miten voimme kehittää turvallisuuden tunnetta saamallamme tiedolla? Siinä riittää haastetta johon tarvitaan kaikkien panosta aina poliisista asukkaisiin.

Teksti: Hankekoordinaattori Jani Voutilainen, Turun kaupunki/Hallintoryhmä

www.turku.fi/turvallisuuskysely